Elämämme kauhein hetki...

...oli kun luulimme menettävämme meidän pikku ukon. Kaikki alkoi iloisesta kylpy hetkestä ja onnettomien yhteensattumien johdosta päättyi kauhun hetkiin joita emme varmasti unohda ikinä.
 Lyhyesti kerrottuna (koska en halua palata niihin muutamiin kauhun sekunteihin sen tarkemmin..en ihan vielä....)Noa sai siis vettä keuhkoihinsa ja jouduttiin kiidättämään sairaalaan.Oli kamala katsoa vierestä kun meidän rakasta laitettiin letkuihin,pisteltiin ja kiidätettiin kokeista toisiin..peläten joka ikinen sekunti mitä tapahtuu ja selviääkö hän...2 ensimmäistä vuorokautta vaan istuimme shokissa teho-osastolla pienen pedin äärellä ja rukoilmme kaikkia mahdollisia luonnonvoimia,jumalia,haltioita ym antamaan voimia pienelle jaksaa ruveta hengittämään itse.Ja niinhän se meidän vahva ihme poika vaan taisteli ja rupesi puhisemaan ja puhkumaan.

 Nyt sitten ollaan oltu kohta viikko sairaalassa koska Noa on edelleen antibiootti tipassa keuhkokuume riskin takia.Tänään otettiin jo sentään kaikki muut seuranta sensorit pois koska pikku ukko on niin virkeä ja keksi mielestään hauskan leikin nimeltään: JUOKSUTETAAN HOITAJIA VÄÄRILLÄ HÄLYTYKSILLÄ. Sensorit tuli siis revittyä useeseen otteeseen irti ja aiheutettua rakkoja hoitajien jalkapohjiin ylimääräisillä juoksuilla ...pakko myöntää että minustakin tuo leikki oli hauska koska aina kun hoitaja tuli Noa joko leikki nukkuvaa(en oo mitään tehny) tai antoi hoitajalle vaan ilkikurisen hymyn et HAHAA menitpäs taas lankaan...hiukan ollu naurussa pidättämistä varsinkii jos on joku tiukkapipo ollu vuorossa.
 Nyt sitten vaan odotetaan lupaa lähteä kotiin...

Halusin tulla kertomaan tämän teille koska saimme taas opetuksen että mitään ei saa ottaa itsestäänselvyytenä...vaalikaa kaikkia hetkiä, niin hyviä kuin pahojakin rakkaidenne kanssa koska ikinä ei tiedä milloin siihen on viimeinen mahdollisuus. Minulle tänä aamuna paras äitienpäivä lahja oli pieni hymy joka kertoi että MUTSI HEI OON KUNNOSSA.Muuta en olisi halunnutkaan.

HYVÄÄ ÄITIENPÄIVÄÄ KAIKILLE ÄIDEILLE JA MUUTEN VAAN RAKKAUTTA JA HALEJA KAIKILLE.