Ramppikuumetta ja ikäkriisi...

Täällä alkaa olla vissiin ramppikuumetta ilmoilla kun meni taas koko viime yö ihan outoja juttuja miettien ja uneksien...Johtuu varmaan siitä kun kaikki valmistelut on viel ihan vaiheessa ja Frankystä ei oikeen apua kun se ei oikeen näytä ymmärtävän että vauva VOI myös syntyä ennen laskettua päivää!!!Kuvittelee vissiin et se päivä mikä neuvolakortissa lukee on sitova..on varmaan järkänny sen päivän töistäkin vapaaks

Noh siis kun ei siis oo sänkyä,vaunuja eikä pahemmin kyllä sairaala kassiakaan pakattu,puhumattakaan vauvan kotiutumis vaatteeista alkaa paniikki näkyy unissa...Viime yön "enne unessa" sit tuotiin vauvaa kotiin lähikaupan muovikassissa(koska vaunut eivät olleetkaan ehtineet ajoissa) ja nukkumaan poika laitettiin talvitakin sisään (heti kun oltiin saatu mein Ramses the cat lahjottua se luovuttamaan meille) ja ainut vaate mikä pojalla oli päällään oli Frankyn hikinen villasukka johon oli äkkiä leikattu hiha aukot....

pitäis vissiin saada itseään niskasta kiinni ja ruveta tekeen asioiden suhteen jotain...on vaan niin väsy koko ajan ja pelkkä ajatuskin sängyn laittamisesta saa aikaan reaktion et "ny tarvii päikkärit ja heti"
Onneks nyt ees ne vaunut saatiin tilattuu niin toivossa on hyvä elää että ei tarvii poikaa muovikassissa kotia kantaa

 Tänään sit olikin Frankyn 38v synttärit ja onnistuin aamulla yllättään sen aamupalalla(siis oli pakko nousta sängystä kun Onni potki pissarakkoon.. muuten en varmaan ois saanu aikaseks koska sänky on mun paras kaveri aamuisin). Siinä sitten mutustettiin aamupalaa yhessä kun yhtäkkiä herra kysyy että "olenko minä liian vanha isäksi?" meinas siin sit mennä ruissari väärään kurkkuun kun niin hämilleen menin...(Kuten jo aikaisemmin jossain mainitsin kyseinen herra ei ole mikää kovin suulas ja harvemmin syvimpiä mietteitään esille tuo niin tämä kysymys tuli minulle ihan puskista!).Voi toista!oli sit miettiny nyt jo sellasii asioita että kun poika on siin iässä et tarviis isää opettaan jalista ja ym niin hän on jo melkein 50 ja mitenkä hän sit jaksaa ja kehtaako poika "ikälopun" isän kanssa mitään tehdä...
 Mitä tuohonkin nyt sit sanois?! noh normaali järkinen vaimo varmaan sanois että "et tietenkään kulta ole" mutta minun suusta hyppäs SAMMAKKO ja tokasin että pistetään vaan siin vaihees botoxii naamaan niin ei kukaan huomaakkaan et oisit päivääkään yli 40kymmenen.Luojan kiitos ymmärtää minun kieroa huumoria ja sit loppu päivä juhlittiinkin "28 vuotis synttäreitä" kattomalla leffoja ja syöden herkkuja sängyssä...

Kohta sit loppuu tälläset yhteiset luxus hetket ja kyllä pisti hiukan itseäänkin miettimään että mihkäs sitä on nyt ryhtyny...ei taida olla vaihto ja palautusoikeutta tässä asiassa?! juu päässä viiraa...syytän sokeri humalaa!  Mutta kyllähän se taitaa olla kumminkin tosiasia että pikku mies Onni saa meidät sit niin pauloihinsa että ei enää muistetakkaan kaivata tälläsiä hetkiä...